Meillä on tänään ollut 12-vuotiaan tyttären kanssa äiti-tytär-päivä ♥
Heti aamusta lähdimme Valtterin kirppikselle ja teimmekin tytölle hyviä löytöjä.
Oli virkistävää olla sillä asenteella liikkellä, ettei tarvinnut hankkia mitään pikkuisille. Jos hyviä leluja, lastenkirjoja tai vaatteita haluaisi pienemmille löytää, pitäisikin olla kaivelemassa pöytiä heti kun niille ladataan kamaa, mutta tänään ei tarvinnut kiiruhtaa. Olimme paikalla n. klo 11, jolloin jäljellä olevat löydöt saakin varsin edukkaasti jo.
Tytön mielestä huipuin ostos oli ehjät ruullaluistimet, joilla joku oli pari kertaa kokeillut mennä ja siihen oli into tyssännyt. Hinta ei päätä huimannut, pulitimme vitosen. Tosin matkaa jatkaessamme huomasimme muutaman muunkin parin olevan myynnissää, että olisiko paras boomi rullistelussa jo menneen talven lumia ja ihmiset hankkiutuvat niistä eroon? Hyvä meille.
Nykyään on onneksi nuorten mielestä trendikästä ostaa kirppikseltä vaatteita eikä sitä pidetä köyhyyden merkkinä tms. typerää. Enemmänkin nuoret ovat sitä mieltä, että on järjenköyhää ellei koskaan käy kirppareilla, koska sieltä löytää valtavasti asioita, joita ei enää saa kaupasta tai mahdollisesti ei ole koskaan saanutkaan. Parhaat ja mageimmat vaatteet tuntuukin nuorille löytyvän usein juuri kirpputorilta.
Myös käsitöitä nuortenkin piirissä arvostetaan, harmi etten itse osaa kutoa tai ommella. Juuri juttelimme Valtteria kiertäessämme tytön kanssa, että saisipa hienoja asuja tuunattua, jos olisi ompelukone ja ompelemisen jalo taito hyppysissä. Varmaanahan sitä oppisi ihan tekemällä, mutta nyt ei kertakaikkiaan riitä aika opetella oikein mitään uutta taitoa. Josko innostuskaan. Tytöllä sen sijaan olisi innostusta minunkin edestä. Hän varmaan ompelisi kaikki vaatteensa itse, jos olisin kyennyt hänelle ompelemisen alkeet joskus opettamaan, mutta enpä ole. Näillä on mentävä. Ehkä hän sitten itse opettelee aikuisena. Huovutuskurssilla hän on käynyt ja saa mennä myös muille käsityökursseille jatkossakin, jos haluaa.
Paitoja neidille löytää kirppiksiltä helposti, sillä hänelle käy naisten S ja sitä kokoa on paljon myynnissä, kun naiset ovat pyöristyneet ja haluavat pienistä vaatteista eroon. Jokaisella paidalla oli hintaa 20-50 senttiä.
Mitäs tykkäätte meidän paitalöydöistä?
Kirppikseltä suunnistimme keskustaan. Kävimme ensin lounaalla. Sitten pyörimme Forumissa hintahulinoissa ja ostimme sitä sun tätä tärkeää ja vähemmän tärkeää. Mm. uusi paistinpannu äidille, kotiin hiukan syksyyn piristystä, kengät molemmille jne. Tietenkin kävimme myös kahvilassa istuskelemassa ja juttelemassa sekä nauttimassa välipalaa.
***
20 kommenttia:
Kivoja löytöjä!!
Päivänne kuulostaa ihanalle. En malta odottaa, että omat tyttäret hieman varttuu ja kaikki tuollaiset reissut saadaan tehdä yhdessä.
Olipa kivat löydöt, kivasti sopii tytölle!!!
dibsukka, tämän ikäisen tytön kanssa vietetty päivä lataa omiakin akkuja tosi tehokkaasti ja samalla pysyy kartalla teinien elämästä. Rentoutuneella kahvilahetkellä saa kuulla arvokkaat kuulumiset lapsiltaan.
maikki, kaikki ostokset meni kyllä ihan nappiin!
Kivoja ja edullisia löytöjä :) Oon muuten itekin huomannut, et kun olin nuorempi, oma koko loppui aina kaupoista. Onko sit ihmiset nykyään isompia, kun aina löytyy omaa kokoa jopa alesta :)
Oi nuo mangapaidat on ihanat!
Minusta on mukava, kun/jos teinit antavat arvoa kierrätykselle ja persoonallisille löydöille. Sama koskee itsetehtyjä ja tuunattuja vaatteita.
Eikö olekin kiva olla joskus vain yhden lapsen kanssa liikenteessä! Arvokkaita hetkiä, kummallekin.
titti, onhan se tutkittukin, että myös suomalaisten vaatekoko on isompaa kuin vielä muutamakin vuosi sitten. Itsekään en mahdu S-kokoon juuri nyt enkä teidä mahdunko koskaan. Olen kyllä täysin tyytyväinen, koska M menee eikä tarvitse pukeutua XL:ään kuten joskus aikoinaan, kun sairastin synnytyksen jälkeisen masennuksen ja lihosin miltei tunnistamattomaksi.
Kiva sulle siis, kun voit tehdä hyvät löydöt!
Kikka, olen samaa mieltä. Oma osansa on varmasti perheen omilla kasvatusmetodeillakin, että mitä arvoa kierrätykselle annetaan. Tosi monet nuoret tuntuvat innostuneet kirppiksistä ja kiva että kirppistely on nykyisin täysin hyväksytty ja jopa suosittu harrastus!
Kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa meillä arvostavat kaikki neljä lasta ja isä ja äiti=)
Mielelläni kirjoittelen blogissani kaikesta siitä mitä näinä äiti-lapsi-päivinä meillä puuhataan, jospa joku vaikka kostuisi jonkun vinkinkin aina välillä itselleen ja elämäänsä=) Silloin tällöin äidit minultakin kyselevät, että mitä näinä erityispäivinä lapsen kanssa tekisi. Meillä kun on tyttöä ja poikaa ja monen ikäistä, niin puuhiakin on montaa sorttia.
Minustakin on niin ihana käydä välillä esikoisen kanssa kaupungilla tai vaikka vaan kaupassa, hän on ekalla luokalla. Ei tarvitse jatkuvasti kieltää, kävellä perässä ettei kukaan riko mitään yms. Tyttökin nauttii todella paljon kahdenkeskisestä ajasta. Harvoin kylläkin tällaista pääsee tapahtumaan kun mies tekee paljon töitä ja lapsia on neljä. Kiva kun ihmiset hyöhydntää kirppareita, pääsen minäkin siis tavaroistani eroon. Minulla nimittäin on paikka n. joka toinen kuukausi vähintään. En kylläkään osta juuri ikinä mitään. Olen niin merkkiorja eikä meilläpäin kukaan myy mitään muuta kuin henkkamaukkaa tai tarjoustalon vaatteita.Lisäksi en vaan tykkää ostaa käytettyä mikä on vaan minun korvien välissä mutta ei ole minun juttu niin ei. Mutta paljon siis myyn joten kirpparilla olen usein:)
-mari-
Mri, sehän on hyvä meille muille, kun kannata teidän merkkivaatteet kirpparille=)
Meidänkin ystäväpiirissä on ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisetsa halua käytettyä ostaa, se ojn ihan fine, jokaisen oma asia=)
Yhteinen aika isomman ja pienemmän kanssa on kyllä kovin erilaista; molemmat antoisaakin, mutta kyllähän sitä saa itse relattua erilailla isompien kanssa, juurikin syistä, joita luettelit.
Miten käsityöntunnit nykyään, ei siellä oppis tuunaamaan? Itellä ne meni siihen aikaan melkosen hukkaan, silloin ei oikein ollut muotia tehdä itse, eikä oikein kiinnostustakaan ja se harmittaakin nyt. Ja kaikki kansalaisopistot ymt. siellä on kans kivoja kursseja.
H, mahdollisuuksia on monia täällä Helsingin alueella. Eiköhän niistä löydy, jos hinkua on.
Hienoja löytöjä teitte Valtterista! Tuo Onlyn pääkallopaita on meilläkin mutta valkoisena :-)
Valtterissa on just hyvät valikoimat tällaiselle S-kokoa käyttävälle teinille. Meidänkin tytön vaatteet ovat pääasiallisesti sieltä.
Tyttöni on kyllä tosi innoissaan kaikista merkkivaatteista jotka hänelle tuon, ja hänen kaverinsa ihmettelevätkin että kuinka hänellä on pelkkiä merkkilenkkareita jne. Mutta että nämä ovat kirpparilta, sitä ei kerrota :-D
Ompelukursseja on muuten tarjolla aika hyvin kansalaisopistoissa. Itsekin aikoinaan kävin sellaisen, kun äitini oli kans aika onneton näissä hommissa. Loput tuli sitten kokeilun ja erehdyksen kautta :-)
zanne, tässä läjässhän ei mitään merkkivaatteita ollutkaan. Emme tähyile erityisesti merkkejä, vaan lähinnä vaatteiden ulkonäköä. Kyllä meidän 12v merkkejä osaa arvistaa, muttei suinkaan edellytä niitä vaatteiltaan. Meidän merkkivaatteet on pääosin tulleet ihan tylsästi kaupasta. Mutta S-koon peruskäyttövaatetta tuolta näkyy löytyvän hyvin.
Siis mitä, eikö koulussa enää nykyään opeteta ompelemaan??? musta tuntuu että mun ala-aste aikoina ommeltiin koneella vaikka mitä. Muistan tehneeni ainakin yöpaidan, laukun, hameen. Ja onneksi opetettiin, vieläkin on perustaidot hyppysissä.
Petran budoaari, opetetaan toki, mutta eipä niillä taidoilla kotona tuunata, kun ei ole sitä singeriä=)
Hienoja löytöjä ja musta nuo teidän kahdenkeskiset päivät kuulostaa oikein kivoilta. Täytyy itsekin muistaa tehdä niin, kun tytöt kasvavat.
T: EMppu
citymami, yhteiset kehdenkeskiset päivät on kyllä tosi tärkeitä ja niitähän meillä vietetään myös pienten kanssa.
Suosittelen kyllä ostamaan kotiin ompelukoneen jos tytöllä intoa riittää :) Jos tuntuu että sitä ei ole tarpeeksi, niin tokikaan ei kannata turhaan sitä hankkia nurkkiin pyörimään. Mun äiti ei todellakaan ole mikään käsityöihminen, mutta kun itsellä riitti intoa opetella itsekseni niin nykyään olen jo melkoisen hyvä (ainakin neulomaan ja virkkaamaan! Ompelussa oon tainnut tulla vähän äitiin :D).
Anna, vielä ainakaan ei ole ihan niin huikea innostus ilmassa, että kannattaisi koneeseen sijoittaa. Katsellaan ihan rauhassa=) Neidillä on niin valtavasti kiinnostuksen kohteita (ja hyvä niin), että ihan joka asiaan ei voi lähteä satasia työntämään. Hiukan pitää seurailla mitkä ne asiat ovat, jotka sitten todella kiinnostaa.
Ihana kuulla, että nykyään teinien parissa kirppistely on ok ja ehkä jopa cooliakin. Itse olen paljon tuota miettinyt kun olen viime aikoina sekä omissa että lasten vaatehankinnoissa siirtynyt yhä enemmän suosimaan kirppareita, että miten sitten teini-iässä kun on ehkä tärkeää olla just ne tietyt merkit, kiusataanko käytetyissä kirppisvaatteissa kulkijaa. Toisaalta olen lohduttautunut sillä että vaikka toisaalta maailma on paaaljon kaupallisempi kuin omassa lapsuudessa ja nuoruudessa, toisaalta myös ekologisuutta mietitään ja pidetään arvossa ihan eri tavalla myös jo lasten ja nuorten maailmassa. Ja toisaalta myös esim. kouluissa porukka on varmasti heterogeenisempää, on eri kansallisuuksia ja muutenkin erilaisuutta enemmän kuin tuolloin 15-20 vuotta sitten, joten elättelen toiveita että välttämättä siitä merkkivaatteiden "puutteestakaan" ei enää tulisi niin paljon sanomista kuin tuolloin. Mutta riippuu varmaan ehkä kaveriporukoistakin?
Ihana päivä ollut teillä! Itsekin aina teininä haaveilin että joskus voisi päästä kahvittelemaan noin ja juttelemaan avoimesti asioista, joten omalle tytölleni aion myös samanlaisia kokemuksia tarjota. Se on tosi tärkeää ja varmasti antoisaa molemmille saada vaihtaa ajatuksia oikein ajan kanssa.
Prinsessaleikkejä, totta että kaveripiiri ja nuoren itsetunto vaikuttavat yleisen asenteen lisäksi siihen mitenkirppisvaatteet sopivat imagoon. Onneksi meidän lapset ja heidän kaverinsakin ymmärtävät kierrätyksen päälle ja oikeesti tykkäävät kirppistelystä.
Lähetä kommentti